Ylemmän ammattikorkakoulututkinnon pääsykokeissa haastattelijat kysyivät minulta millainen olen oppijana? Mietin ensin, että minkä Pandoran lippaan menivät avaamaan, mutta armahdin heidät sitten ja yritin löytää nopeimman reitin vastaukseen.
Oppiminen muutti muotoaan muutama vuosi sitten, kun tajusin itse vastauksen siihen kysymykseen. Hyväksyin viimein, että absoluuttista totuutta ei ole olemassa. On vain erilaisia sovelluksia. "The truth shall set you free". Hauska lause, mutta oman totuuden löytyminen vapauttaa monia lukkotiloja. "Totuus" saa sinut miettimään mikä on tärkeää, mikä on totuutta? Onko sitä maksetut tutkimustulokset, joiden mukaan toimintaamme pyritään ohjaamaan vai ehdottomat totuudet valmentautumisesta ja uintitekniikoista tai laktaattirajat ja tieto ihmisen fyysisestä kehittymisestä.
Lyhyt vastaus haastattelijoiden kysymykseen oli; Olen oppijana kriittinen, pohdiskeleva ja oman totuuden etsijä. Olen etsinyt omaa totuutta uinnista jo jonkin aikaa. Tähän mennessä tehdyt löydökset ovat auttaneet minua opettaessani muita uimaan. Mietitään asiaa vaikka uintitekniikoiden osalta. Ei ole enää jäykkää totuutta. Ei ole yhtä totuutta käden liikeradasta tai kehon toiminnasta. Tekniikkamme on juuri sellaista millaiseksi itse sen muokkaamme. Tekniikkaasi vaikuttavat monet tekijät. Pituus, liikkuvuus, voimatasot, sylileveys, tai kehon mittasuhteet mainitakseni muutamia.
Uimaan opettelevalle aikuiselle tämän "totuuden" hyväksyminen vapauttaa oman uinnin ja tuo sen rentouden tekniikkaan mitä se kaipasikin. Mietippä hetki omaa tekniikkaasi ja löytyisikö vastaava täältä. Tämän jälkeen olet valmis löytämään oman totuutesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti