Swimmers Performance Assessment: Tasojen 1-2 käyttäminen valmennuksen tukena

Tarina

Uimarin kartoitustyökalun syntytarina on täynnä sattumia. Vuosi sitten olimme kollegojeni Jenni Brozenan ja Jesper Dahlin (tutustu henkilöprofiileihin täällä) kanssa Englannin Maidstonessa kasaamassa kartoitusjärjestelmän runkoa ja sisältöjä. Paljon ehti kuitenkin tapahtua jo ennen sitä. Tutustuin Jenniin sattumalta kommentoimalla yhtä hänen postauksistaan LinkedIn palvelussa. Tätä seurasi Skype puheluita ja ajatusten vaihtoa omista valmennusfilosofioistamme ja nykyisisitä projekteista. Näin mentiinkin jonkin aikaa, kunnes Jenni esitteli minut Jesperille, jonka hän oli tavannut vain hieman aiemmin. He ehdottivat, että lähtisimme rakentamaan kartoitusjärjestelmää uimareiden valmennuksen tueksi. 

Syyt olivat selvät; Vastaavaa työkalua uintiin ei ollut olemassa, uintiurheilussa on edelleen hyvin korkea vammautumisprosentti ja suorituskykyä haittaavia tekijöitä on paljon. Samaan aikaan uudet valmentajat saavat hoidettavakseen nuoria uimareita, eikä heillä ole siinä vaiheessa työkaluja ja osaamista kaikkeen tarvittavaan. Tukiverkostokaan ole kaikilla seuroilla kovin laaja. 

Ennen yhteistyön aloittamista Jennin ja Jesperin kanssa, olin itse rakentanut omaa kartoitusjärjestelmää jo tovin. Sanomattakin selvää, että Jennin ja Jesperin osaaminen oli puuttuva pala omasta järjestelmästä ja siksi moniammatillisuus ja vahva ammattiosaaminen ovatkin tärkeitä ominaisuuksia toiminnassamme. Tälläinen työkalu vaatii myös jatkuvaa kehittymistä ja kykyä nähdä kokonaiskuva.

Itse kartoitustyökalun rakentaminen alkoi jo vuonna 2017 ja siihen tarinaan linkittyy monia eri vaiheita yhteistyöneuvotteluista eri tahojen kanssa aina itse tuotteen valmistumiseen. Kokemuksemme ovat muokanneet kartoitusjärjestelmää, kuten sen miksi järjestelmässä on vain 7 kartoitusta tasoa kohden.

Kartoitus

Katso taso 1 tästä

Kartoitusjärjestelmä on tekijöidensä näköinen, eli sitä on tarkasteltu uintivalmennuksen, fysiikkavalmennuksen ja ennaltaehkäisyn näkökannalta. Kaksi avainasiaa määrittivät kartoitustyökalua eniten ja tekevät siitä sellaisen kuin se on tänä päivänä. 

Ensimmäiseksi, kartoituksen pitää olla yksinkertainen, eli helposti opittava ja toteutettavissa paikasta riippumatta, mutta riittävän tehokas. Olisi varmaan ollut muitakin pääteemoja, joita olisimme voineet lisätä kartoitukseen, mutta rajoittamalla määrää jouduimme todella pohtimaan mikä on tärkeintä, eli mitkä ovat haasteiden juurisyyt. 

Toiseksi, yksitasoinen kartoitus ei voi antaa tarpeeksi syväluotaavaa kuvaa urheilijan tilasta. Juurisyy on kohta mistä asiaa lähdetään selvittämään ja edetään niin pitkään kuin vastaus löytyy. Kartoitustyökaluun valikoitui lopulta seuraavat seitsemän kohtaa:

·       Breathing

·       Streamline

·       Shoulder

·       Hip

·       Knee

·       Coordination

·       Squat

Breathing testi on alkuvaatimus keskivartalon tuelle, Streamline uimarin ymmärrykselle liukuasennosta ja olkanivelen liikkuvuudesta. Shoulder kertoo olkanivelen kiertojäykkyydestä ja mahdollisista kipu- ja tulehdustiloista. Hip ja Knee kertovat uimarin ymmärryksestä rintauinnin potkun mekaniikasta ja liikemalleista. Coordination kehon koordinaatiosta ja liikkeen tehokkuudesta ja Squat kyykyn mekaniikasta uimarilla.

Urheilijoiden systemaattinen kartoittaminen on osoittanut, että ominaisuuksissa voi olla melkoinen lista puutteita ja rajoitteita. Vaikka liikkuvuustestejäkin kartoituksessa on, tulisi meidän olla enemmän kiinnostuneita liikemalleista ja lihasaktivaatiosta. Liikerajoitukset ovat kuitenkin aina enemmän ja vähemmän liikkeen puutoksen aiheuttamia. Esimerkiksi nilkan liikkuvuuden mittaaminen voisi äkkiseltään tuntua merkittävältä. Toki sitä se osittain onkin ja helpon mittausprotokollan vuoksi vaivaton sujauttaa osaksi kartoitusprosessia, jos näin haluaa. Nykyisellään urheilijoiden pakaran aktivaatio ja lantion ojennus voivat olla niin heikolla tasolla, jotta se jopa jättää nilkan liikkuvuuden toissijaiseksi tekijäksi urheilijan suorituskyvyssä. Urheilusuoritukseen eniten vaikuttavia liikerajoitteita löytyy olkanivelen, rangan ja lantion seudulta.

Käyttökokemukset

Olemme käyttäneet kartoitusjärjestelmään akatemiavalmennuksen ja valmentajakoulutuksen tukena, sekä pyrkineet luomaan toimivan protokollan työkalun käyttöön. Olemme edistyneet hyvin ja parhaillaan rakennamme uinnin valmennusohjelmaa kartoituksen ympärille. Kartoitusten tulokset ovat olleet yllättäviä nimenomaan sen osalta, kuinka vähän hyväksyttyjä suorituksia uimareiden ensimmäisessä kartoituksessa on tullut. Kartoitus pystyy todella auttaa toimintaa, erityisesti tunnistamaan juurisyitä ja tämän kautta auttaa urheilijaa kehittymään eteenpäin. Kartoitustyökalu auttaa myös selvittämään asioita uimarille, valmentajille, perheille ja muille ammattilaisille, kuten fysioterapeuteille. 

Haasteellisimpia urheilijoille ovat olleet hengitystekniikka (Breathing) ja koordinaatio (Coordination). Uskon tämän johtuvat pitkälti puutteista harjoitusstrategioissa. Urheilija saattaa harjoitella laadukkaasti, mutta harjoittelustrategia sisältää vain tiedostamattoman harjoittelun ja sitä kautta urheilijan perustaidoissa on puutteita jotka rajoittavat suorituskykyä. Kartoittamalla urheilijan haasteen juurisyyn, voimme välttää väärät uskomukset ja yleistykset. 

Olkanivelen kiertotestissä urheilijat ovat onnistuneet eniten, mutta se on ajoittain johdattanut meidät alkavan olkapääkivun jäljille. Tämän jälkeen on helppo ohjata urheilija fysioterapeutin juttusille löydösten kanssa. Tässä suhteessa tasot 2-4 tulevatkin erittäin hyödyllisiksi. Esimerkiksi 2 tasolla kartoittaja voi tarkentaa urheilijan haastetta ja onko se uintivalmennuksessa, fysiikkatreeneissä tai ennaltaehkäisyssä huomioitava asia. 2-4 tasot auttavat rakentamaan toimivan palveluketjun seuran sisälle. 

Kyykky (Squat) testi on hyvä esimerkki perustaidon häviämisestä liikemallin mutkistuessa. Urheilijan kyykätessä maalla, hän saattaa pystyä pitämään polvien linjauksen vaivatta, mutta altaassa liikettä lisäten polvien linjaus pettää välittömästi. 

Kartoitustyökalu soveltuu hyvin valmentajien koulutustasoihin. 1 tason kartoitus on hyvä työkalu I tason valmentajalle, 2 tason kartoitus II tason valmentajalle ja 3-4 tason kartoitukset valmennuksen ja kuntoutuksen ammattilaisille.