Alkuhopinät
Hyvin moni uimari suorittaa oheisharjoittelua varsinaisen lajin tukena. Tottakai, miksipä ei. Todennäköistä on, että oheisharjoittelua tekevän suorituskyky on parempi verratessa uimariin joka sitä ei tee. Oheisharjoittelun spesifisyydestä on puhuttu jo pitkään. Miten oheisharjoittelu hyödyttää lajisuoritusta, eli kuinka ominaisuudet ovat siirrettävissä itse lajiin. Tää onkin hauska yksityiskohta, koska asiasta on juteltu vähintään 30 vuotta ja siltikään siitä ei tiedetä tai sitä ei ymmärretä riittävästi. Miksihän näin on?
Tänä keväänä moni kotimainen uimaseura haki valmentajia vastaamaan nuorten valmennuksesta tai muilla keinoin vahvisti osaamista nuorisosektorilla. Tämä oli äärimmäisen hieno homma ja onnittelut jokaiselle näille seuroille valinnoistaan ja toimimisesta roolimallina. On hyvä muistaa, että nuorimmissa ryhmissä tehdään seuran pohjatyö ja nuorimmissa ryhmissä harjoittelee jo vuoden 2032 Olympia urheilijat.
Puhun tässä kirjoituksessa kehityksen askelmerkeistä, eli miten kunkin ominaisuuden kehittyminen etenee. Se on mielestäni asia, josta emme ole puhuneet riittävästi. Nyt kun seurat rakentavat uutta tulevaisuutta olisi hyvä hetki rakentaa foorumi missä saadaan sparrattua toinen toistamme eteenpäin kehityksessä. On aika käydä rehellistä ja rohkeaa vuoropuhelua omista kehityksen askelmerkeistä, eikä varjella niitä seurojen pistevoiton tavoittelussa.
Ihmisten fyysisen suorituskyvyn kehittyminen ja sen ymmärtäminen menee maailmalla hurjaa vahtia eteenpäin. Yksin tässä kelkassa on hieman haastavaa pysyä, ja siitä syystä tarvitsemme toistemme apua. Itse nautin tällä hetkellä roolistamme suuresti. Riippumattomana tekijänä pyrkimyksenä tukea kaikkien kehitystä tasapuolisesti. Lisäksi resursseja tähän kehitystyöhön meillä on paljon, tulevaisuudessa vielä enemmän.
Askelmerkkien kehittäminen
Oheisharjoittelu voi olla samaan aikaan yksinkertaista ja todella monimutkaista. Väittäisin, että moni lähtee tekemään sitä liiallisilla oletuksilla. Hikeä ja kovaa treeniä, punnerrusta ja vaikeita liikesarjoja joita on nähty YouTubesta. Monesti lähdetään askelmerkeissä liikkeelle kohdasta Hallitse, joskus taas suoraan kohdasta Vahvista. Kovan ja fiksun treenin yhdistäminen vaatii kärsivällisyyttä, näkemystä ja tietoa. Tietoa ei myöskään ole aina saatavilla, vaan se täytyy itse selvittää. Aloitetaan treenaaminen mistä askelmerkistä tahansa, on lopullinen tavoite se kova treeni ja suorituskyvyn kehittäminen. Mielestäni se kova treeni vain pitää ansaita, koska ilman vahvaa etukäteistyötä ei voida saavuttaa nopeinta mahdollista aikaa. Kyllä pelkällä vahvistamisellakin mennään kovaa altaassa, mut luulen, et monia kiinnostaa ne viimeiset sekunnit, kymmenykset ja sadasosat.
Kehitysvaiheiden tärkeyden huomaa esimerkiksi rintauinnin hapenoton kuormituksen jakautumisessa, perhosuinnin tekniikan kytkeytymisessä, tai vapaauinnin pitkittäisessä kontrollissa. Tuo perhosuinti on esimerkiksi mielenkiintoinen siinä, et voit yrittää sanoa uimareille, et pidä hengitys matalana. Mut vasta kun kaikki kehitysaskeleet on käyty läpi huomaa uimari sen toimivuuden ja luonnollisuuden.
Olen tässä viime päivinä väsännyt karttaa ominaisuuksien kehittämisestä ylläolevien askelmerkkien sarakkeisiin. Uimarin polun "Fyysiset ominaisuudet" kohdassa on hyvin tuotu esiin ominaisuuksia eri ikävaiheissa. Meidän pitää vaan päästä keskustelussa Paljon pintaa syvemmälle, eli konkreettisiin toimiin. Varmaan jossain vaiheessa julkaisen koko kartan, kunhan se vähän vielä hioutuu esittelyissä leiriryhmille. Hyvänä esimerkkinä tähän voisi kuitenkin ottaa kyljen kontrollin ja vahvistamisen, joka taas on tärkeää vapaauinnin ja selkäuinnin vauhdille.
Hahmota
Hahmota vaiheessa rakennetaan ymmärrys kyljen aktivoinnista. Tämä on tärkeää, että ei vain lähdetä suoraan tekemään sivulankkua tms., koska siinä ei saa yhteyttä kunnolla. Tällöin ei tunne yhteyttä myöskään vapaauinnissa kyljen kontrolliin.
Aktivointi tehdään kyljellään hakemalla kyljet yhtä pitkiksi, eli aktivoidaan alempi kylki, jolloin se ei lepää enää maassa.
Hermota
Hermota vaiheessa kehitetään kylkeä hallitsevien lihasten käskytystä. Tällöin esim. aktivoidaan kylki ja tehdään yksi jalan nosto, ja jälleen rentoutetaan kylki. Näin saa tuntuman aktivointiin ja siihen miltä se tuntuu. Jälleen tärkeää löytää tuntemus ja pystyä havaitsemaan se myös esim. maksimaalisessa vapaauinti suorituksessa.
Hallitse
Hallitse vaiheessa voidaan harjoittelua jo viedä pidemmälle. Kuitenkin siten, että aloitetaan haastavimmilla liikesarjoilla lattiatasossa, jonka jälkeen voidaan jo tehdä siirtymisiä punnerrus asennosta sivulankkuun ja takaisin. Tässäkin on hyvä löytää ja tunnistaa kyljen aktivaatio, ettei vaan suoriteta liikettä, vaan myös tunnetaan se.
Vahvista
Vahvista vaiheessa kehitetään voimaa erilaisilla liike kombinaatioilla. Nää on jo niitä YouTube liikesarjoja :) Erona tekemisessä on vaan se, että eri vaiheet läpikäynyt tuntee hallinnan haastavammassakin liikkeessä ja treenissä ja tämän vuoksi pystyy siirtämään hallinnan paremmin uintiin, jonka vuoksi suorituskyky altaassa nousee, joka tän koko jutun idea onkin.
(Itse ominaisuuskarttaan teen ihan kuvat harjoitteista ja kaikki, mutta tässä vaiheessa vielä näin tekstinä. Lisään samaan karttaa myös kehitykset ikävaiheissa.)
Sinällään uintinopeuden lisääminen ei esimerkiksi kaipaa yhtään punnerrusta. Itseasiassa junnujen oheisharjoittelusta voisi surutta poistaa etunojapunnerrukset, vatsarutistukset ja kyykkyhypyt, koska niiden tekemisen hyötysuhde ei ole lähelläkään optimaalista. Ne voisi korvata järkevimmillä liikkeillä, esimerkiksi punnerruksen laahauksella, vatsarutistuksen ylösnousulla täysistuntaan ja kyykkyhypyn kuperkeikka-kyykkyhyppy kombinaatiolla. Näin päästään kehittämään tärkeitä perusteita, jotka vahvistavat liikeketjua ja uinnille tärkeitä ominaisuuksia. Tätä voidaan sitten kehittää vahvistavilla harjoituksilla ja löytää oma huippusuoritus.
