keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Lapsi viimeinen orjamme

Erikoistumisvuotena valmennuksen pääopettaja laittoi meidät kahlaamaan kohtuu monen psyykkisen valmennuksen opuksen läpi. "Omaehtoisesti" sai myös tehdä kirjavalintoja, joita pystyi kirjalistasta valitsemaan. Yksi luetuista kirjoista oli "Lapsi viimeinen orjamme". Aina tähän päivään asti, eli n. 8 vuotta myöhemmin, tuon kirjan sisältö on tuntunut absurdeimmista mitä olen lukenut. Aamuvarhaisella poljeskelin töihin ja mietin meidän vanhempien suhtautumista lapsen kokemuksiin ja oppimiseen. Sitten se iski, hemmetti kirjan sanomahan onkin järkeenkäypä. No ok, sisältö on todella provosoiva, mutta niin pitää ollakin, että saa ajatuksia liikkeelle. Idea karkeasti on se, että me vanhempina määrittelemme liiankin paljon, mihin lapsi on valmis.

Lähinnä haluaisin, että vanhemmat miettivät omaa viestintää lapsen oppimistilanteessa. Muutamia arjen esimerkkejä; halusiko lapsesi apupyörät. vai päätitkö itse ostaa apupyörillä olevan pyörän? Olisitko itse uskonut kuinka nopeaa lapsi oppii voltin trampoliinilla? Laitoitko lapsellesi kellukkeet altaassa, jossa lapsesi jalat yltävät pohjaan?

Vanhemman suojeluvaisto on hyvä asia, mutta suhteuta se tilanteeseen sopivaksi. Vielä kertauksena uinnissa se karkeasti tarkoittaa tätä:

  • Anna lapsen liikkua vapaasti altaassa, jossa hänen jalat yltävät pohjaan
  • Lapselle pinnan alla liikkuminen on seikkailu, se ei tarkoita hukkumista
  • Kasvata lapsesi itsenäisyyttä määrätietoisesti, eli anna hänelle tilaa oppia pärjäämään myös syvässä vedessä
  • 0 - 4 v. älä yritä opettaa. Touhua lapsesi kanssa vedessä, sillä hän oppii parhaiten tekemällä
  • Anna lapsesi päättää kellukkeiden ja uimalasien käytöstä
  • Anna lapsen rakentaa oma suhde veteen. Älä pakota häntä näkemään asioita sinun silmillä 
Vanhemman luottamuksen rakentaminen ja lapsen itsenäisyyden rakentaminen ovat prosesseja. Esikoisen kanssa se varmaan on pidempi. Mutta uskoisitko sinä jonain päivänä pystyvän tähän?

(ja ei, se paita ei ole kelluttava) 

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Tekniikkaa osa 2

Pureskellaan nyt sitten tämä kuntouimareiden suosikki. Kohtuu moni aikuinen haluaa oppia ja uida rintauintia. Jotenkin ihmiset mieltävät rintauinnin helpoksi lajiksi oppia ja ovathan he sitä jo pitkään uineet. Sitten paljastan heille totuuden joka on aikalailla seuraava:

1. Rintauimariksi synnytään

Osalla ihmisistä kehonrakenne tukee rintauinnin oppimista. Avaintekijä rintauinnin onnistumisessa ollen potku. Mikäli sinulla on oikein rakennettu lantio ja jalat, niin sinulla on ns. "hyvät jauhot pussissa". Potku tulee osalle ihmisistä kuin itsestään ja se on todella tehokas jopa ilman tiedostettua oppimista. Valitettavasti tämä ei päde kaikkien kohdalla.

2. Rintauimariksi tullaan kovalla työllä

Kyllä, valtaosa ihmisistä, kuten minäkin kuulumme tähän ihmisryhmään. Pahus, kun ne nilkat eivät vaan pysy ulkokierrossa. Lääke tähän on tuhannet toiston rintauinnin parissa ja liikkuvuuden lisääminen. Potkun hallitsemiseen voi mennä 1 viikko tai 1 vuosi. Jokaiselle se on yksilöllistä.

(Älkää ymmärtäkö väärin, en käännytä kaikkia kuntouimareita vapaauintiin, vaan jos asiakas haluaa rintauintia, niin sillä mennään. Ennen työn aloittamista asiakkaan pitää vaan ymmärtää ja sitoutua työn määrään. )

Ahaa, eli mitä olen sitten uinut? Mahdollisesti hyvää rintauintia tai jotain sinnepäin. Rintauinnissa potkun lisäksi merkittäviä kohtia ovat potkun lisäksi rytmi ja suoraviivaisuus. Rytmi; käsiveto - potku - liuku luo rintauinnin tavaramerkin. Liuku ollen korostetussa osassa varsinkin kuntouimareilla. Mitä sitä sitten vielä pitäisi olla? No oikean mittaiset ja liikeradaltaan raajoillesi sopivat käsivedot ja potkut.

Vähintään yhtä tärkeäksi seikaksi rintauinnissa nousee suoraviivaisuus. Minimoi aaltomaisuus, maksimoi eteenpäin meneminen. Itse tykkään erityisesti esim. Rebecca Sonin "hyökkäävästä" tekniikasta, jossa käytännössä eteneminen ei missään vaiheessa pysähdy.

Once upon a time in London

Tehokkuuden rintauinnissa määrittää osittain osien summa. Kuten jo maalasin, niin olemme joko käsiveto tai potku orientoituneita. Mikäli et harjoita kumpiakin erikseen, niin vahvempi osa syö toisen ominaisuuden jossain vaiheessa tehottomaksi.

Harjoitesuosikkeja on paljon. Päivän esimerkkimme ei ole välttämättä tarkoitettu aloittelijoille. "Keksin itse" tämän harjoitteen omille uimareilleni, kun tekniikat näyttivät hyvälle ja saavutimme tietynlaisen tasanteen. Tämän avulla pystyin viemään heidät uudelle epämukavuusalueelle.

Upside down

Tekniikkaa osa 1

Pienen tovin jälkeen voi jälleen palata kirjoittamaan. Aika on mennyt pitkälti uinnin parissa, ylläri ylläri. Kouluttajien kesäseminaari ja kesäuimakoulujen alkaminen on vienyt keskittymiseni "oikeaan elämään". Kesän opettajien kanssa käyty lyhyttä dialogia tekniikoiden opettamisesta, kuten myös Uimaliiton vetopituutta blogissa aloitettiin myös tekniikoiden ruotiminen. Siiränkin oman osuuteni suoraan sieltä tänne. Käsittelen tekniikoita pääpiirteisesti ja itselle tärkeistä näkökulmista, eli jos herää kysyttävää tai kommenttia, niin eiku tekstiä peliin.

Seläri

On tekniikka mikä tahansa, niin ensimmäinen ja tärkein käsite meille Santasportissa on rentous. Rentoutta ja vesitaitavuutta lähdemme rakentamaan jo 2 vuotiaana lapsi-vanhempi ryhmissä. Rentous tarkoittaa meille tehokkuutta uintiliikkeissä. Pitkään opetimme yksityiskohtia, kuten käsi pikkurilli edellä veteen, kunnes huomasimme, että oppijan jännitteet kropassa estävät tehokkaan oppimisen. Meidän piti pohtia, että kumpi on tärkeämpää rento ja tehokas tekniikka vai millin tarkkuudella suoritettu tekniikka. Luovuimme millin tarkasta suorittamisesta ja saimme tilalle parempia oppimistuloksia ja tehokkaampaa tekniikkaa. Mitä se haittaa, jos käsi palautuu esim. kämmeselkä edellä? Taidon kehittyessä voimme sitten toki hioa tekniikoita, mutta ihan aikuisilla kilpauimareillakin on tärkeä muistaa, että uinnin rentoutta ei saa häiritä millintarkalla suorittamisella. Koita vaikka itse, kummalla tavalla saat uimarisi etenemään nopeampaa.
Opetamme lapsia paljolti mallioppimisen ja kinesteettisen oppimisen kautta. Olen käyttänyt meidän 5-6 v. delfiineille isossa altaassa pitkälti mm. Steve Hauflerin käyttämiä opetusmetodeja. Oppimistulokset ovat olleet tähän mennessä hyviä, mutta olemme toki polkumme alussa. Avaintekijöitä lasten opettamisessa ovat olleet selän pyöreys, uintiasento, vartalon hallinta, rentous, hyvä tukeva potku ja käsivedon yksinkertaisuus.
Käsivedeossa painotan paljolti melko suoraviivaista taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Olen mm. vähentänyt vedon lopussa suoritettavaa ”alaspainamista” koska näin saamme vetoa suuntautumaan enemmän taaksepäin, mutta tällä pystymme saavuttamaan myös hiukan suuremman frekvenssin, koska käsi on nopeampaa palautettavissa. Vartalon kiertoa haen parantuneen kehonhallinnan kautta. Tehokkuus ja yksinkertaisuus siis keksiössä.

Potkuissa olen hieman risteyksessä. Toisaalta uskon vahvoihin potkuihin, etenkin selkäuinnissa. Toisaalta taas uskon, että potkut ovat vain osa kokonaisuutta, jota ei tulisi ylikorostaa. Aktiivisen potkun suuntautuminen molempiin suuntiin on tekijä, joka esiintyy vahvasti opetuksessani ja harjoittelussa.
Selärin harjoitteista tykkään ehkä eniten ”flippauksesta”. Tuskin kovin moni kutsuu sitä sillä, mutta se näyttää melkolailla tältä:
Tätä harjoitetta muuttamalla pystymme keskittymään moneen selärin avainkohtaan.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Löydä balanssi

Keskustelimme muiden uintivalmentajien kanssa jokin aika sitten parhaista nopeusharjoitteista. Hyvän keskustelun tavoin, tämäkin rönsyili hyvin paljon eri haaroihin. Mietimme mitä nopeus merkitsee uinnissa, miten se rakentuu ja onko ylipäätään absoluuttista nopeutta uinnissa. Kun keskustelua tarkastelee kokonaisuutena, voi havaita, että nopeus merkitsee eri valmentajille samaa asiaa, mutta ei kuitenkaan sitä mitä kirjallisuus antaa siitä ymmärtää. Nopeuden harjoittamista uinnissa muokkaa myös kokemus pitkän ajan takaa.

Mitä parhaat nopeusharjoitteet ovat sitten itselleni? Pohdin sitä ja tulin siihen lopputulokseen, että kaikki harjoitteet tekniikasta altaan ulkopuolisiin oheisharjoitteisiin ovat parhaita nopeusharjoitteita. Miksi? Koska kaiken tehtävä on kasvattaa nopeutta altaassa ja koska mikään osa ei toimi ilman toista. Mietitäänpä vaikka voimaharjoittelua kuivalla. Sinä voit harjoittaa itseäsi erilaisilla vastusmetodeilla altaassa ja sen ulkopuolella ja todennäköisesti hyödyt siitä kisasuorituksessasi. Tämä jättää kuitenkin sinulle  vajaan palapelin.

Opettajan ja valmentajan tärkeimpiä tehtäviä on kokea asioita myös oman kehon kautta. Viimeisin oma kokeiluni on ollut Pilates. Ensimmäisen kuukauden aikana tunnustelin siirtovaikutusta uintiin. Tiesin, että mikään ei tapahdu hetkessä ja uusin kokeiluni vaatisi pitkäjännitteisyyttä poiketen normaalista voimaharjoittelusta, jonka ensimmäisiä siirtovaikutuksia voidaan nähdä altaassa jo hyvinkin nopeasti. Harjoittelu jatkui ja eräänä päivänä se valkeni. Uimme harjoituskaverini kanssa vierekkäin perhosta. Normaalisti tasapainoni ja rytmini olisi häiriintynyt ulkoisesta aaltoärsykkeestä, mutta huomasin kuinka syvät lihakset ensikertaa tukivat koko vartalon toimintaa ja sain uitua omaa uintia vierestä tulevasta ärsykkeestä huolimatta. (Lopulta tämä ei ole edes koko totuus Pilateksen hyödyistä uinnissa, mutta siitä tulee taas tekstiä lisää, joten jatketaan tästä syksyllä.)

Opetus on siis tämä. Voit kasvattaa voimatasoja, parantaa hermotusta ja tehdä vaikka mitä jippoja salilla pinnallisten lihasten kanssa, mutta jos syvät lihaksesi eivät ole antamassa tukea pinnallisille lihaksille, niin et saa maksimaalista hyötyä työstäsi. Uimareina emme siis koostu tekniikasta, nopeudesta, kestävyydestä, voimasta tai räjähtävyydestä, vaan kaikkien näiden yhteistyöstä.

Tämä teksti raottaa vasta vähän kokonaisvaltaisuuden verhoa. Jokaisen täytyy löytää oma balanssi. Puhutaan keskiön sijaan vastuullisesta valmentautumisesta, jossa kaikki kantavat oman vastuunsa. Näin pääsemme parhaaseen tulokseen.

"Swimming is a sport, everything else is just a game"

Kesä tarjoaa jälleen kerran herkkua pitkän talven jälkeen. Vasta on Olympialaisista toivuttu, kun MM - kisat kolkuttelevat jo ovella. Mitä vuosi 1/4 kohti Rion kisoja tarjoaa, sepä jää nähtäväksi... mainokset ainakin hienoja


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Swimming United

Olen tässä aikani yrittänyt suu vaahdossa kertoa näkemystäni uinnin oppimisesta. Viestin välittäminen ja sen ymmärtäminen on monesti hieman hankalaa. Vedessä puhumme kuitenkin samalla kielellä ja ajoittain on hauska huomata, kuinka samanlaisia ajatuksia herää ympäri maailman.

Valaisen tätä parilla esimerkillä. Yhtenä "harrastuksena" minulla on selata erilaisia uintisivustoja ja blogeja. Olin jo aikani pyrkinyt muovaamaan ajatusta uinnin oppimisesta, vain huomatakseni, että täältähän se olisi löytynyt lähes valmiina sanasta sanaan :)

Aussie style

Kannattaa lukea loputkin jutut tuon jälkeen. Melkein voisi luulla, että kopioin koko ajatuksen tuolta, mutta näin ei ole ja todisteena siitä toinenkin yhteensattuma. Harjoite, jota teemme aikalailla jokaisen aikuisryhmän kanssa.

R.E.L.A.X 

Internet on mullistanut maailman, kun miettii esimerkiksi omia opiskeluaikoja. Ei ollut ihan näin laajaa toimintaa vielä silloin. Suunta on hyvä, pystyään sillä.