Tutkiva ja mietteliäs minä, osa 2

Jatkamme juttusarjaa tarkastelemalla urheilijan eri elämänvaiheiden oheisharjoittelua. Kyseiset ajatukset ovat puhtaasti omaa pohdintaa. Perustuvat oman koulutuksen ja kokemuksen kautta havaittuihin parhaisiin mahdollisiin käytänteisiin.

Lapsuusvaihe

Tärkein vaihe urheilijan polulla. Pidä ajatus harjoittamisesta ja kehittämisestä mahdollisimman yksinkertaisena. Luo vahva koheesio ja motivaatioilmapiiri ryhmän sisälle. Rentouden ja nauttimisen kautta eteenpäin. Väärin voit tehdä vain, jos teetät liian paljon, liian hienoa ja liian vakavana. Mikä siinä onkin, että nykyään näkee niin monia junnu urheilijoita tekemässä mitä ihmeellisempiä tempauksia harjoittelussaan ja pahimmassa tapauksessa valmentaja vielä sättii vieressä, jos ei mene oikein. Yhtenä esimerkkinä tähän voisi ottaa esim. punnerrus josta kierähdys takanojaan??? Lapsuusvaiheessa sinulla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa urheilijan tulevaisuuteen. Pystyt merkittävästi vaikuttamaan millainen harjoituskulttuuri ryhmässäsi tai seurassasi vallitsee. Tästä syystä lasten valmentajina pitäisi aina olla hyviä ja kokeneita kyseisen ikäryhmän valmentajia. Valtaosalla näin ei kuitenkaan ole. Onko tässä yksi maamme urheilun kompastuskivistä? En koe, että Humu-projektissa huomioitiin riittävästi urheilijan polun alkuvaihetta. Kansa hokee tällä hetkellä 15 vuotias sitä ja tätä. Huippu-urheilu sitä ja tätä. Aivan kuin kaikki olisi huippu-urheilua. Ei kasvi voi hyvin, jos sen juuret ovat mädäntyneet. Olisiko koko projekti pitänyt nimetä toisin?

"Ei kasvi voi hyvin, jos sen juuret ovat mädäntyneet"

Youtube on täynnä todella hienoja harjoitusvideoita aikuisista urheilijoista, mutta kuinka monesti olet nähnyt videota harrastuksestaan nauttivista lapsista, jotka tekevät järkeviä asioita hyvällä meiningillä? Itse en ole nähnyt vielä yhtään. Pistä siis toki linkkiä, jos tällaisen tiedät. Mitä lasten harjoittaminen altaan ulkopuolella sitten pitäisi olla? Uintitekniikan tavoin tekemistä pitäisi leimata vaivattomuus ja nautinto. Keskitytään riittävän yksinkertaisiin asioihin oikealla asenteella. Mihin siis? Kävely, juoksu, loikat, hypyt, perusvoimistelu, eli kehonhallinnan perusteet. Tarvitseeko meidän miettiä voiman hankkimista ja sen kehittymistä? Mielestäni ei. Voima, nopeus, ketteryys ja liikkuvuus kehittyvät lapsella luontaisesti oikeanlaisten harjoitusten yhteydessä. Älä edelleenkään mieti liian hienoja juttuja, pidä asiat yksinkertaisina.  

Valintavaihe

Joko puntille? No ei. Lapsuusvaiheesta tutulla kehonpainolla harjoittelua on hyvä jatkaa läpi valintavaiheen. Perusteiden, kuten voimaharjoitus suoritustekniikoiden opettelu on vahvasti käynnissä. Huom. jälleen opetellaan perusteita, ei edelleenkään mennä liike edellä ja anneta urheilijoiden tehdä huonoja suorituksia harjotuksissa. Vaativaa? Kyllä, se on valmentajana sinun tehtävä. On tärkeää, että panostatte laadulliseen tekemiseen. Useiden satojen ja tuhansien vatsalihasten, huonolla ryhdillä tehtyjen punnerrusten ja olemattomien kyykkyhyppyjen teettämisen voit unohtaa. Ne eivät palvele urheilijaasi. Määrä ei korvaa laatua urheilijan polun missään vaiheessa.
Vetokumit, kuntopallot, aeroslingit, redcordit ja trx kapistukset tuovat hyvää vaihtelevuutta harjoitteluunne. 

"Määrä ei korvaa laatua urheilijan polun missään vaiheessa"

Valintavaihe luonnollisesti mahdollistaa teettää urheilijoille jo enemmän keskittymiskykyä vaativia harjoitteita, joten niitä rohkeasti mukaan. Kehonhallinnan perusteiden lisäksi voit lisätä vaativuustasoa esimerkiksi Pilates harjoittelulla. Jälleen kerran harjoituskulttuurin luominen nuoresta mahdollistaa ennakkoluulottoman lähestymisen aiheeseen. Vain sinun valmentajana pitää olla ennakkoluuloton.

Huippu-urheilu vaihe

Tullaan pisteeseen, jossa voi helposti hukkua liian filosofistiseen ajatusmaailmaan. Mikä on tärkeää ja hyödyttää oikeasti uintia. Älä hämäänny, ajattele yksinkertaisesti, sillä muuten samaan aikaan kilpakumppanit tekevät ja menevät edelle, vaikka vähän huonommallakin tekemisellä. Voiman lajeista ja niiden tärkeydestä harjoittaa altaan ulkopuolella kannattaa kuitenkin käydä sisäistä ja ulkoista keskustelua. Miksi tekisimme kestovoimaa, kun sitä tulee altaassa jo itsestään ja hermotusjärjestys ei ole lähellekkään sama vedessä kuin kuivalla. Voiman lisäystä, hermotusta ja liikenopeutta kyllä tarvitaan, vaikka se edelleenkään siirry veteen suoraan, mutta auttaa oikeiden lihasten aktivoinnissa ja "väärien" rentouttamisessa. 

"Voiman lajeista ja niiden tärkeydestä harjoittaa altaan ulkopuolella kannattaa kuitenkin käydä sisäistä ja ulkoista keskustelua"

Älä vieläkään mene siihen youtuben hienoimmat harjoitusvideot ansaan ja teetä urheilijoille jotain käsittämätöntä. Varmistu, että isoilla painoilla tehtäessä tekniikat ovat kunnossa, älä katso sormien lävitse. Löydä perusteet toiminnallenne ja yritä rakentaa oheisharjoittelu tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla kisasuoritusta pitäen mielessä uinnissa vaalittu rentous suorituksessa myös  kuivalla. Sanomattakin on selvää, että kahden edellisen vaiheen perusteet ovat edelleen harjoittelussa mukana, toki hieman erilaisella painotuksella mahdollisesti.


jatketaan vielä uimareiden lämmittelyllä ja liikkuvuusharjoittelulla