Tarinoita on monia. Harmillisen monessa tarinassa on vaan huono loppu. Harmittavan moni myös uskoo, et kipu kuuluu urheiluun, tai että se on normaalia. Niemisen Jarkko sanoi Supertähdet ohjelmassa hyvin, et unelma oli lopettaa terveenä ja se toteutu. Nykytiedon valossa esimerkiksi uimareille ei pitäisi tulla olkapäät tai alaselkä kipeäksi, kun asiat on tehty oikein.
Oikein välillä ärsyttää, kun joku esikuva roolissa oleva kommentoi, et "ei kipuu, ei hyötyy" tai "urheilija ei tervettä päivää näe". Se vaan osoittaa, kuinka vähän on tietoa. Samalla tavalla moni tavallinen kansalainen yllättyy, kun esim. olkapää tai alaselkä alkaa kipuilemaan. Aivan kuin kipuileva olkapää olisi urheilijoiden yksinoikeus :)
Harri Hakkarainen kirjoitti huippuvaiheen asiantuntijatyössä, että pyrkimys on kartoittaa valintavaiheessa mahdolliset urheilijan kropassa piilevät ongelmat ja lisätä ennaltaehkäisevää työtä. Se olis hienoa. Hienompaa olis vielä jos me alettaisiin jo lapsuusvaiheessa rakentamaan sellaisia työkaluja, että mahdolliset ongelmat voidaan ehkäistä. Haasteitahan siinä on. Uusia valmentajina tulee koko ajan ja uusimmat sijoitetaan nuorimpien valmentajaksi vähäisimmällä tiedolla. Lisäksi teemme nykypäivänä aivan liikaa olettamuksia terveyden ylläpitämisestä. Yllättyisitkö, jos sanoisin, että harva osaa kävellä oikein ja se olisi iso avain huippusuoritukseen ja terveyden ylläpitämiseen urheilijoilla sekä muilla kansalaisilla.
Ennaltaehkäisy on kuitenkin se juttu. Vuosi vuodelta opimme uutta ihmiskehosta ja löydämme toimivia käytäntöjä. Tästä syystä käynnistimme uudet jatkokoulutuksemme, jotka saavuttavat myös ruohonjuuritason. Taso, jota kansallisissa ohjelmissa on edelleen hankala saavuttaa.
Hyvä juttu Jukka. Yritän itse välttää oman uintiurani aikaan tehtyjä virheitä. 80-luvulla uimarit venytettiin olkapäistä rikki, meitä jo valmiiksi yliliikkuviakin kannustettiin venyttelemään lisää. No palkinnoksi sain olkapäät jotka kipuilevat olanylitehtävien liikkeiden jälkeen kiitettävästi, eli uinti, pallonheitto, tennissyötöt, lentopallo, keihäänheitto jne kipeyttää varmasti olkapäät. Toinen asia oli valtava määrä delfareita ilman kunnon keskivartalon hallintaa, kiitoksena nikamakaaren murtumat, nyt vuosia myöhemmin välilevyn kuluma kyseiseltä väliltä kulunut kokonaan pois ja luutuneita nikamia alaselässä jo ennen viittäkymppiä. No eipä ole enää yliliikkuva selkäranka. Joka tapauksessa on erittäin tärkeää että valmentaja ymmärtää mikä on esim riittävä määrä liikkuvuutta lajissa.
VastaaPoistaMutta joka aamu tiedän olevani elossa. Ja kuntoutusta tehdään omatoimisesti edelleen joka päivä.
Ovatkin Tampereella hyvissä käsissä, kun sinulla on paljon annettavaa ja näkemyksiä eri kulmista. Olis kiva vaihtaa ajatuksia ja joskus käydä vaikka katsomassa toimintaa, sitten kun pääsette vauhtiin.
Poista