Nyt joku jo ajatteli, että pitääkö nämä blogitekstitkin tehdä englanniksi. Ei hätää, ei ainakaan vielä. Otsikko vain tällä kertaa englanniksi, koska kaikkea ei kannata kääntää Suomen kielelle. Käännös kuulostaa tyhmältä, or the idea get's lost in translation.
Tällä kertaa puhutaan siis Spinal Engine teoriasta nimenomaan uinnin kannalta. Luulen, että olen aiemmin kirjoittanut lapaluun hallinnasta ja sen merkityksestä uinnille. Lapaluun hallinta liittyy oleellisesti Spinal Engine teoriaan ja sen hyödyntämiseen uinnissa. Gary Hall sr. on hyvin tuonut esiin uinnissa vartalon kierron merkityksen. Aikoinaan vartalon kierto nähtiin tärkeänä uinnissa vastuksen vähenemisen vuoksi. Hyvä pointti kyseiseltä herralta oli, että emmekö me silloin potkisi nopeampaa kyljellään? Jos et ole kokeillut, niin voin kertoa, että näin ei ole. Vartalon kierto auttaa uinnissa mm. optimoimaan vartalon voiman käyttöä (yleisimmin tässä keskitytään leveän selkälihaksen, rintalihaksen ja ojentajan käyttöön käsivedon aikana) Lisäksi vartalon kierto helpottaa hengitystä vapaauinnissa.
Uidessa vapaauintia ihminen helposti ajattelee käsivedon sormenpäiden kautta keskivartaloon. Tällöin yritetään painaa kädellä vettä vasten ennen otteenhakuvaihetta ja näin kulutetaan vain turhaan energiaa. Tätä logiikkaa on myös käytetty siinä, että uintia harrastavien ihmisten sisäänkiertäjät olisivat treenatut ja niitä ei tarvisi uintiharjoittelun ulkopuolella huomioida. Nyt varmasti huomaat, ettei asia ole näinkään ja jos käyttää aktiivisesti voimaa käsijohtoisesti ennen otteenhakua, tulee vain tehtyä asioita hieman epätaloudellisesti.
Spinal Engine teorian ja lapaluun hallinnan kautta ajattelemme, että käsiveto aloitetaan lapaluun hallinnalla ja toteutetaan vartalon kierron sekä pinnallisten lihasten yhteistyöllä. Rintalihas, leveä selkälihas ja käden ojentajalihas ovat tällöin vain osa käsivetoa ei sen päätoteuttajat. Tässä ajatuksessa käsiveto liikkuu lavasta käteen ja palaten sieltä keskivartaloon. Tällöin myös itse uinti tuntuu ihan erilaiselta, mahdollistaa rennomman uinnin ja asettaa uinnin oheisharjoittelun erilaiseen valoon. Mitä harjoittelemme ja miten harjoittelemme. Aktiivisen ja riittävän kierron avulla voimme myös kasvattaa kehon pituutta vedon aikana ja voiman kulkemaan paremmin kehon läpi.
Samassa yhteydessä on myös puhuttu huippu-uimareiden vartalon taittumisesta sivusuunnassa vedon aikana. Teoreettisesti tämä on mahdollista ja ehkä jopa järkevää. Taipuminen pystytään jopa toteamaan pysäytyskuvista, mutta itse väittäisin, että vartalon taipuminen on vain hallinnan pettämistä ja aiheutuu isojen voimien suuntautumisesta rankaan. Otetuissa kuvissa taipuminen on ollut kuitenkin niin pientä, että en usko sen olevan harkittua. Lisäksi uskon, että on mahdollista saavuttaa parempi voiman hyödyntäminen ja suuntaus rangan täydellisellä hallinnalla. Tässä sitä sitten onkin haastetta meidän uimareille.
Lisää Spinal Engine teoriasta, lapaluun hallinnasta ja muista uintia hyödyttävistä jutuista voit kuulla Santasport Swimmingin uusissa koulutuspaketeissa, jotka on rakennettu uinnin parissa toimivien ohjaajien, opettajien ja valmentajien avuksi. Koulutuspaketit yritetään saada julkaistuksi marraskuun aikana ja toteutukset keväällä 2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti